Pesänselvittäjä
Oikeusministeriö vastaanotti määräaikaan mennessä työryhmämietinnöstä 10 lausuntoa. Lausunnon antoivat Maanmittauslaitos, Valtiokonttori, Verohallinto, Etelä-Savon käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus, Pohjois-Karjalan käräjäoikeus, Suomen Kuntaliitto, Helsingin oikeusaputoimisto, Suomen Asianajajaliitto, Veronmaksajain Keskusliitto ry sekä Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry.
Oikeusministeriö asetti 20 päivänä maaliskuuta 2015 työryhmän valmistelemaan lainsäädäntöä perinnönjaon peräyttämisestä ja omaisuuden palautusvastuusta. Työryhmän asettamispäätöksen taustalla oli eduskunnan kaksi lausumaa, jotka se antoi uuden isyyslain hyväksymisen yhteydessä (EV 235/2014 vp).
Euroopan neuvosto on vuonna 1975 hyväksynyt yleissopimuksen avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten oikeudellisesta asemasta (ETS 85). Suomi ei ole allekirjoittanut sopimusta. Suomi on ratifioinut Euroopan ihmisoikeussopimuksen (SopS 19/1990), jonka 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. Sopimuksen 1. pöytäkirjan 1 artiklan mukaan jokaisella luonnollisella tai oikeushenkilöllä on oikeus nauttia rauhassa omaisuudestaan, eikä keneltäkään saa riistää hänen omaisuuttaan paitsi julkisen edun nimissä ja laissa määrättyjen ehtojen sekä kansainvälisen oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti. Sopimuksen 14 artiklan ja 12. pöytäkirjan mukaan yleissopimuksessa ja laissa tunnustetut oikeudet tulee taata ilman minkäänlaista muun muassa syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.
Jaossa oikeudettomasti sivuutettu kuolinpesän osakas voi vaatia osuuttaan muilta kuolinpesän osakkailta samoilla perusteilla kuin kadonneista henkilöistä annetun lain (lov om forsvunne personar 12/05/2015) 19 §:ssä on säädetty siihen saakka, kunnes osakkaan perintöoikeus on vanhentunut. Perillinen, joka on ottanut perinnön vastaan vilpittömässä mielessä, ei kuitenkaan joudu palauttamaan perinnöstä saamaansa tuottoa. Kadonneista henkilöistä annetun lain 19 §:n 1 momentin mukaan perillinen ei ole velvollinen palauttamaan omaisuutta enempää kuin hän on saanut. Jos esine on luovutettu edelleen tai sitä on käytetty, perillinen on velvollinen korvaamaan esineen arvon luovutushetkellä tai käytössäoloajalta. Vaatimusta voidaan sovitella tai siitä voidaan luopua, kun perillisen olosuhteet tai olosuhteet muutoin johtaisivat kohtuuttomaan lopputulokseen, jos perillinen joutuisi vastuuseen esineestä, joka ei enää ole hänen hallussaan. Perillinen ei myöskään vastaa esineestä, joka on hävinnyt ilman hänen omaa syytään.
Euroopan unioni
Tanska
Perillinen tai yleistestamentin saaja, joka ei ole osallistunut aiemmin toimitettuun perinnönjakoon, voi ehdotetun sääntelyn mukaan vaatia perinnönjaon oikaisua. Oikaisua voi vaatia, jos oikeus perintöön ei ole vielä vanhentunut. Perintökaaren 16 luvun säännösten mukaan perillisen tai testamentin saajan oikeus perintöön vanhenee lähtökohtaisesti kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta tai, jos testamenttiin perustuva oikeus alkaa myöhemmin, tästä ajankohdasta lukien.